Me metallimusiikin ystävät olemme saaneet uuden hartaudella käyneen viinin jota voimme sivistyneesti nauttia sivistyneessä seurassa. Pullon etiketti on sama, mutta sisältö parempaa kuin pitkään, pitkään aikaan. Nimittäin Metallicalta uuden albumin. Ennen itse aiheeseen käymistä on todettava, että yksi bändin viehätyksistä on se, että jätkillä on munaa. Nimittäin ihan jokaisella tuossa asemassa olevalla yhtyeellä ei olisi pokkaa tehdä niin radikaaleja levyjä. St. anger oli ehkä tylsä, mutta rohkea levy. Fanien odotukset kun olivat luonnollisesti uudessa master of puppetsissa.
Nyt olemme viimein saaneet uuden metallicamme, niin luonnollisesti valitus alkoi. Olihan se tietysti ihan oletettavaa, mutta se mistä tällä kertaa valitettiin, oli minusta jokseenkin kummallista. Tietenkin perus "Lars ei osaa" juttua tullut, mutta että ihan pitäisi masteroida levy uudelleen! Eli fanit ovat närkästyneitä koska levy on lytätty nykyajan standardien mukaan tiiliskiveksi. Tätä kutsutaan myös "loudness war" nimellä. Toisin sanoen levy on laitettu tulemaan niin kovaa kaiuttimista kuin suinkin mahdollista, jotta vaikkapa radiosta kuuluessaan ihmiset kiinnittäisivät siihen enemmän huomiota. Metallican uusimmalla tämä on viety niin pitkälle, että se särisee ja klippaileekin jo aika pahasti. En itsekkään pidä levyn yli kompressoidusta äänimaailmasta, mutta millä perusteella porukka luulee olevansa oikeutettuja vaatimaan bändiä masteroimaan levyn uudelleen. Kun kyse on näin suuresta yhtyeestä ja rahamääristä ei tämä voi olla mikään vahinko. Metallican tyypit halusivat levynsä tuollaiseksi eikä siihen ole kellään mitään nokankoputtamista. Missä vaiheessa ylipäätään rokkibändeistä on tullut yleisön huoria joiden pitäisi kiltisti peukkua imien tehdä niin kuin yleisö haluaa. Muuten menee fanien aamupiltit väärään kurkkuun. Vitun narisijat. Nykyään kuluttaja tuntuu olevan jumalankin yläpuolella. Ajattelutapa "jos ostan levyn, niin minulla on oikeus myös puuttua bändin taiteellisiin näkemyksiin" on suhteellisen pelottava. Vai kuinka moni taulun ostanut rupeaa vaatimaan maalaria maalaamaan taulun uudelleen, kun värimaailma ei miellytä.
Lopetan riehumisen edesmenneen sankarin Bill Hicksin sanoihin "play from your fucking heart"
Kommentit